Interrail vei pysyvästi Kreikkaan

Suomen lähetystössä Ateenassa edistää Suomen kauppaa Kreikan ja Albanian kanssa Jaana Oikarinen-Vasilopoulos. Ateenassa vuodesta 1983 asunut, opiskellut ja työskennellyt virkamies on tehnyt töitä kreikkalaisille ja suomalaisille yrityksille sekä Finprolle ja toimii vuodesta 2000 Ulkoministeriön paikalta palkattuna virkamiehenä.


Tampereella syntynyt ja Iisalmessa koulunsa käynyt Jaana Oikarinen vietti vuoden Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana hankkimassa kielitaitoa ja sosiaalisia valmiuksia. Vuonna 1981 Kreikka otettiin EU:n jäseneksi. Pian sen jälkeen lähti tuore ylioppilas tutustumaan Eurooppaan kuten lukuisat nuoret tekevät.

”Reissasin Interraililla ympäri Eurooppaa. Jäin tänne Ateenaan, tapasin tulevan mieheni ja menin opiskelemaan Ateenan kauppakorkeakouluun. Sitä ennen oli opittava kreikkaa, joten olin töissä matkamuistomyymälässä ja suoritin sitten kielikokeen päästäkseni opiskelemaan.”

Opinnot alkoivat 1983. ”Opetus oli aika teoreettista. Pääaineeni olivat markkinointi ja liikkeenjohto. Laskentatointa ja tilastotiedettäkin oli mukana opinnoissa, mutta yhteys käytäntöön puuttui.”

Tämä ehkä osaltaan selittää Kreikan talouskriisiä, jonka yhteydessä tuli ilmi maan tilastotoimen ja kirjanpidon etäinen suhde todellisuuteen.
”Itse näkisin Kreikan talouskriisin taustalla olevan poliittisen tahdon puutteen korjata Kreikan yhteiskunnan rakenteellisia vinoutumia ja puutteita”, sanoo Oikarinen-Vasilopoulos. ”Puutteita ovat olleet esimerkiksi budjettien ja tilinpäätösten puuttuminen kunnista, valtionyhtiöistä, sairaaloista ja muista laitoksista. Tästä on seurannut se, että lukuja on arvioitu keskushallinnossa. Poliitikot ovat myös halunneet pitää liikkumavaraa itsellään kustannusten, virkoihin nimittämisten ja muun suhteen, mikä on ollut mahdollista epätarkan taloudenpidon vallitessa. Julkisen sektorin kustannusten kasvua ei pyritty saamaan hallintaan ja kulutukseen perustuva talouden kasvu tuli tiensä päähän luotonannon vaikeuduttua pankkikriisin alulle panemana.”

”Kreikkalaisetkin osaavat tilastoida kunhan poliitikoilla on tahtoa ja rohkeutta muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Näköjään nämä muutokset olivat vain selkä seinää vasten –tilanteessa pantavissa alulle.”

”Valmistuin 1987. Nelivuotinen BSc-tutkinto vastasi silloista suomalaista ekonomia. Myöhemmin olen täydentänyt tutkintoni maisteriksi vuoden opintojaksolla, jolla perehdyin Balkanin historiaan, talouteen ja politiikkaan.”


Käytännön liike-elämässä

”Ensimmäinen työpaikkani valmistumisen jälkeen oli kreikkalaisessa graafisen alan tuontiliikkeessä”, kertoo Oikarinen-Vasilopoulos. –”Se oli perheyritys jossa oli alle kymmenen työntekijää. Koordinoin tilauksia ja toimituksia asiakkaille. Sen jälkeen olin kahden suomalaisen firman tytäryhtiöissä.” Voidaksemme kertoa tapausten opetukset jätämme firmojen nimet mainitsematta.

”1989-90 työnantajani oli suomalainen ohjelmistoyritys. Sen tavoitteena oli saada projekteja valtiolta ja yksityisiltä, mutta laihaksi se jäi. Joissain tapauksissa olisi ehkä edellytetty voitelua. Tein monenlaisia toimistotöitä, koska olin ainoa joka osasi sekä suomea että kreikkaa.”

”Suomalainen teollisuusyritys perusti tänne myyntiyhtiön 1980-luvun lopulla. Olin siellä vajaa kaksi vuotta vastaten muun muassa tuontiproseduureista ja raportoinnista Suomeen, jonne koetin selittää paikallista kulttuuria. Yhtiön toimitus- ja markkinointijohtajina oli kreikkalaiset sisarukset, jotka hyödynsivät asemiaan erittäin tehokkaasti. Lähdin pois, kun sukset menivät ristiin. Myöhemmin avustin firman alasajossa, joka oli kuin vuosia kestävä kreikkalainen tragedia ja kulminoitui siihen, että markkinointijohtajalle piti vielä maksaa korvauksia myyntiedustuksesta. Saatavien perintä oikeusteitse kesti pitkään.”


Paikalta palkattuna

1998 Finpron toimistoon tarvittiin sijaista. Sinne meni Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, joka on edelleen Suomen kansalainen. Seuraavana vuonna Finpro päätti lopettaa toimistonsa Ateenassa. Suurlähetystöllä oli kuitenkin organisatorista liikkumavaraa, ja se perusti itselleen kaupallisen virkailijan viran, johon suurlähettiläs Arto Tanner nimitti Oikarisen vuoden 2000 alusta paikalta palkattuna.

Toimenkuvaan kuuluvat paitsi kaupalliset asiat ja viennin edistäminen myös media, julkisuusdiplomatia ja raportointia EU-asioista. Jos kyseessä olisi lähetetty diplomaatti, titteli olisi komeampi ja palkkakin suurempi. Mutta annetut taloudelliset realiteetit ovat johtaneet siihen, että paikalta palkattuja on UM:ssä yhä enemmän. Heidän asemaansa ollaan hiljalleen parantamassa.

”Paikalta palkattu suomalainen henkilökunta on voinut valita paikalliseen tai suomalaiseen sosiaaliturvaan kuulumisen välillä. Kaikki ovat valinneet suomalaisen. EU-maiden välillä on sopimus, joka on mahdollistanut sen mutta nyt siihen on tulossa muutoksia.”

Millaisia viisauden sanoja antaisitte nuorelle lukijalle kokemustenne perusteella?

”Kielitaito avaa uusia maailmoja. Jokainen maa on oma maailmansa ja kun osaat kielen, pystyt hahmottamaan miten ja millä logiikalla siinä maailmassa ajatellaan ja toimitaan.”

---

   
Suomen suurlähetystö, Ateena